Siirry sisältöön
Remote Team Builder

Kokeneen hallitusammattilaisen näkemys: ”Psykologista turvallisuutta ei voi suorittaa kertakurssilla”

Kokenut hallitusammattilainen ja pääomasijoittaja Heikki Westerlund on nähnyt työelämän muutoksen johtotasolla: ESG, työntekijöiden hyvinvointi ja psykologinen turvallisuus ovat nyt jatkuvasti esillä ja vaativat organisaatioilta aktiivisia toimenpiteitä.

Kun Heikki Westerlundilta kysyy, mikä on psykologisen turvallisuuden merkitys nykypäivän työelämässä, saa vastaukseksi laajemman katsauksen työelämän muutoksesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siitä, miten johtamistyylit ovat muuttuneet ja miten työntekijöiden huomioiminen ja ympäröivästä maailmasta välittäminen ovat nyt jatkuvasti johdon agendalla.

”Vielä 10–20 vuotta sitten ESG-asioista (ympäristö- ja yhteiskuntavastuu sekä hallinto) ja työhyvinvoinnista ei puhuttu lainkaan samassa mittakaavassa. Nyt viimeisten muutaman vuoden aikana psykologinen turvallisuus on noussut uudeksi isoksi teemaksi, joka tulee vastaan kaikkialla”, sanoo mm. Oriolan hallituksen puheenjohtajana toimiva Westerlund ja antaa esimerkin itselleen tutuimmasta ympäristöstä eli hallitustoiminnasta.

”Aiemmin hallituksissa keskityttiin paljolti toimitusjohtajien vikojen etsimiseen; nyt pyritään luomaan kannustava ympäristö, joka mahdollistaa onnistumiset”, Westerlund kertoo ja muistuttaa, että HR- ja henkilöstöjohtajat istuvat yhä useammin myös yritysten johtoryhmissä.

Heikki Westerlund
Hallitusammattilainen ja pääomasijoittaja

Psykologisen turvallisuuden päälle voi rakentaa konflikteja ja tiukkoja dialogeja

Psykologinen turvallisuus – siis se, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi, uskaltaa puhua avoimesti ja ottaa riskejä – linkittyy Westerlundin mukaan vahvasti esimerkiksi työntekijöiden saatavuuteen ja sitoutumiseen, mutta lopulta kyse on holistisemmasta kokonaisuudesta.

”Kyse on purposesta, siis siitä, että kaikella tekemisellä on oikeasti joku tarkoitus. Nykyään monet eivät halua uhrata työlleen koko elämää, mutta samaan aikaan työ nähdään osaksi muuta elämää: on tärkeää, että töissäkin voi olla oma itsensä”, Westerlund sanoo.

Psykologisesti turvallinen työympäristö ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikilla olisi koko ajan mukavaa eikä annettaisi kriittistä palautetta tai käytäisi tiukkoja keskusteluja – päinvastoin.

”Psykologisen turvallisuuden päälle voi nimenomaan rakentaa konflikteja ja kiivaitakin dialogeja ilman pelkoa rangaistuksista tai leimaamisesta”, Heikki Westerlund muistuttaa.

Tällainen ilmapiiri ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii organisaatiolta aktiivisia toimia, säännöllisesti.

”Psykologinen turvallisuus ei ole mikään ”raksi ruutuun”-tyylinen asia. Ei voi kertaalleen suorittaa psykologisen turvallisuuden kurssia ja se olisi sitten siinä. On olennaista, että siitä tulee teema, joka on säännöllisesti esillä, muuttuu toiminnaksi ja lopulta rutiiniksi työyhteisössä. Tässä on hyvä olla työkaluja tukena, jotta teema ei unohdu”, Westerlund sanoo.

Miten psykologinen turvallisuus vaikuttaa yrityksen tulokseen? Lue täältä!

Ei ole järkeä, että hallituksessa on kokeneita ihmisiä, jotka eivät sano mitään

Westerlundin oma työyhteisö poikkeaa totutusta, sillä hän istuu lukuisten eri yritysten hallituksista. Jokainen hallitus kokoontuu yhteen vain aika ajoin, eikä samanlaista päivästä ja viikosta toiseen yhdessä tekevää yhteisöä synny.

Westerlundin mukaan psykologisen turvallisuuden tasolla on huomattava merkitys myös hallituksen toimintaan.

”Hallitusammattilaisten valinta on huolellinen prosessi, koska jokaisella pitää olla jotain kontribuoitavaa. Ei ole mitään järkeä, että hallituksessa on kokeneita ihmisiä, jotka eivät sano mitään”, Westerlund sanoo ja uskoo, että monessa hallituksessakin voitaisiin vielä tehdä enemmän psykologisen turvallisuuden eteen.

”Usein hyödynnetään vielä aika perinteisiä metodeja, yhteisiä illallisia ja vuotuista hallituksen matkakokousta yms. Olisi hyvin mielenkiintoista kokeilla [Remote] Team Builderin modernia työkalua hallituksessa, joka tapaa toisiaan vain harvoin ja työskentely poikkeaa muutenkin huomattavasti perinteisestä työyhteisöstä”, sanoo Westerlund, joka on toiminut tukena ja mentorina myös [Remote] Team Builderin kehityksessä.

Miten psykologinen turvallisuus – tai sen puute – näkyy työyhteisössä? Lue täältä!

Tarvitsetteko te lisäapuja psykologisen turvallisuuden kehittämiseen? Ole yhteydessä!

Liity sisäpiiriin tilaamalla uutiskirje!

Tilaa uusimmat uutiset ja tiedotteet suoraan sähköpostiisti. Emme lähetä sinulle koskaan roskapostia.