Ole Pehmeä Kovis, älä Kova Pehmis

Kovalla kuorella pyritään usein suojelemaan haurasta sisintä. Mutta ihminen voi olla myös pehmeä ja luja. Tällaiseksi Pehmeäksi Kovikseksi ei kuitenkaan synnytä, vaan kasvetaan, muistuttaa Juho Nenonen.

Olin palaverissa, jossa kävimme läpi organisaatiomme tulevaisuutta ja kehityssuunnitelmia. Palaverin lopuksi yksi kollega tipautti ohimennen kommentin, joka osui syvälle. Tunteeni kuohahtivat välittömästi rektiona tuohon mielestäni vähättelevään kommenttiin.

Tiesin kokemuksesta, että näissä tilanteissa ihminen toimii yleensä yhdellä seuraavista tavoista:

• Esitämme, että ”ei tunnu missään”. Kuulija nielee kiukkunsa ja turhautumisensa ja jatkaa eteen päin. Tämä käytösmalli ei ratkaise syntynyttä konfliktia. Näin toimitaan useimmiten silloin, kun asiattomaksi koetun kommentin heittäjä on hierarkiassa ylempänä. Näin toimii Kova Pehmis.

• Lyödään takaisin. Kommenttiin vastataan samalla mitalla – tai mielellään vähän kovempaa. Tilanne voi joskus ratketa tätä kautta, mutta useimmiten se vain pahenee. Tämä tapahtuu usein, jos kyseessä ovat vertaiset tai jos kommentti tulee hierarkiassa alempaa. Myös näin toimii Kova Pehmis.

• Osoitetaan haavoittuvuutta. Tässä viimeisessä (ja harvinaisimmassa) vaihtoehdossa kommentin vastaanottaja kertoo, miten hän reagoi kommenttiin. Hän avaa tuntemuksiaan ja osoittaa haavoittuvuutensa toisen edessä. Tämä vaatii luottamusta ja psykologista turvallisuutta. Tätä tapahtuu oman kokemukseni mukaan (työ)elämässä surullisen harvoin. Näin toimii Pehmeä Kovis^[i].

Kovan Pehmiksen anatomia

Kova Pehmis pyrkii ulkoisella kovuudella suojelemaan pehmyttä sisintään. Kovuus näkyy monin eri tavoin:

• Hän suosii niitä, jotka ovat hänen kanssaan samaa mieltä, koska pelkää eriäviä mielipiteitä.
• Hänen omanarvontuntonsa on vahvasti sidoksissa hänen asemaansa, minkä takia hän pyrkii olemaan aina oikeassa: ideat ovat hyviä silloin, kun ne ovat hänen omiaan.
• Hän pyrkii kontrolloimaan tunteitaan ja osoittaa hyväksyntää ja muita positiivisia tunteita kontrolloidakseen muita.

Kova Pehmis rakentaa ympärilleen muiden Kovien Pehmisten ryhmän, jota suosii ja joka suosii häntä. Ne, jotka jäävät ulkopuolelle ovat toisen luokan työntekijöitä.

Todellisuudessa kaiken kovuuden alla on pehmeä ja hauras ydin, jonka paljastumista Kova Pehmis pyrkii välttelemään viimeiseen saakka. Vihan ja kontrollin takana ovat pelko ja epävarmuus. Ne kuitenkin peittyvät kovuuden alle ja ulospäin näkyy vain kuori, joka houkuttelee ympärilleen muita Kovia Pehmiksiä.

Pehmeän Koviksen anatomia

Pehmeän Koviksen tunnistaa erityisesti yhdestä asiasta: häntä on helppo lähestyä. Hänen läsnäolonsa on luokseen kutsuva eikä hänen seurassaan tunnu siltä, että täytyy pidättää hengitystä ja jännittää pakarat. Pehmeän Koviksen kuori on lämmin ja hänestä välittyy uteliaisuus toista ihmistä kohtaan. Kohtaamisia ihmisten kanssa eivät leimaa pelko tai ahdistus.

Pehmeä Kovis arvostaa muiden näkemyksiä ja haluaa kuulla, miksi muut ajattelevat eri tavalla kuin hän. Hän tietää, mitä hän tietää ja ymmärtää, että hänen tietämättömyytensä on paljon suurempi kuin hänen ymmärryksensä. Hän haluaa oppia lisää, niin uusista asioita, muista ihmisistä kuin itsestään. Siksi hänen kanssaan on kiinnostavaa keskustella^[ii].

Pehmeän Koviksen sisin on luja, mutta lämmin. Hänen ei tarvitse suojella itseään ylenpalttisesti muilta, mutta hän osaa asettaa rajat ja vaatia niiden noudattamista. Hän ymmärtää, että haavoittuvuus on inhimillinen ominaisuus, mutta sen näyttäminen on valinta.

Kovien Pehmisten hinta organisaatiolle

Kovia Pehmiksiä voidaan kutsua myös muilla nimillä. Yksi niitä on ”asshole”, jota Stanfordin johtamistieteiden professori Bob Sutton käyttää mainioissa kirjassaan The No Asshole Rule.

Sutton kertoo kirjassaan kahden brittitutkijan, Charlotte Raynerin ja Loraleigh Keashlynin, menetelmästä, jolla voidaan arvioida esimerkiksi kiusaamisen aiheuttamia kustannuksia – käytösmalli, joka on ominainen Koville Pehmiksille.

Raynerin ja Keashlynin lähtökohta oli aiempien Isossa-Britanniassa tehtyjen tutkimusten arvio, jonka mukaan 25 % kiusatuista ja 20 % kiusaamisen todistajista eroaa työpaikastaan omatoimisesti, ja että kiusaamisen ”keskimääräinen” esiintyvyys Isossa-Britanniassa on 15 %.

Tutkijat laskivat, että jos tuhannen hengen organisaatiossa 25 % kiusatuista lähtee ja henkilön korvaamisen kustannukset ovat 20 000 dollaria, vuotuiset kustannukset ovat 750 000 dollaria. Tämän lisäksi, jos jokaista kiusattua kohden on keskimäärin kaksi todistajaa, joista 20 % lähtee, lisääntyvät kustannukset 1,2 miljoonalla dollarilla, jolloin korvaamisen kokonaiskustannukset ovat hieman alle 2 miljoonaa dollaria vuodessa. Sadan hengen organisaatiossa tämä tarkoittaisi 200 000 vuotuisia kustannuksia.

Suorien rahallisten menetysten lisäksi olen itse törmännyt tilanteisiin, joissa yksittäisten ihmisten maine on niin huono, että se muodostuu rekrytoinnin esteeksi: hyvät tekijät eivät ole valmiita tulemaan organisaatioon, jos ovat saaneet tästä vainun.

Tähän päälle voidaan vain arvioida mainehaittojen ja psykologisten vaurioiden arvo. Kustannukset ovat valtavat.

Pehmeiden Kovisten maailmanvalloitus

Juttelin erään erittäin kokeneen finanssialan ammattilaisen kanssa, joka oli ollut tekemisissä monen Kovan Pehmiksen kanssa. Heidän käytöksensä oli itsekeskeistä ja alistavaa. Tämä ammattilainen totesi, että ”sika on sika, vaikka sille laittaisi meikkiä ja hameen päälle”.

Esitin hänelle toisen vaihtoehdon:

Monet tutkimukset osoittavat, että moni ihminen muuttuu nopeasti ”siaksi”, kun heidät laitetaan sikalaan asumaan. Ennen kuin henkilö huomaakaan, niin hän piehtaroi paskassa ja röhkii menemään kaikkien muiden sikojen kanssa^[iii].

Mutta kun ihmiset otetaan pois sikalasta, heidän käytöksensä voi muuttua nopeastikin. Ympäristö, kulttuuri, kannustimet, rakenteet ja muut vastaavat tekijät vaikuttavat valtavasti siihen, miten ihmiset toimivat. Eli sen lisäksi, että katsomme peiliin meidän kannattaa katsoa myös ympärillemme: olemmeko sikalassa ja miettiä, mitä voimme tehdä asialle^[iv].

Miksi kannattaa olla Pehmeä Kovis?

Kun ympäristö muuttuu ja kehittyy valtavalla vauhdilla, yritykset ja yhteisöt voivat kehittyä ympäristön vaatimalla nopeudella vain, jos ne oppivat nopeasti ja uskaltavat ottaa viisaita riskejä, joiden avulla ne saavuttavat täyden potentiaalinsa^[v].

Pehmeät Kovikset edesauttavat psykologista turvallisuutta, joka on menestyvien tiimien perusta. Kun kilpailu parhaista tekijöistä kiristyy, ihmiset haluavat sellaisiin yrityksiin, joissa saavat itsestään parhaan irti. Ja ne yritykset, jotka A) pitävät kiinni parhaista talenteistaan ja B) saavat houkuteltua heitä lisää, tulevat menestymään alati kovenevassa kilpailussa.

Kuinka kävi tuossa alun tilanteessa?

Sen sijaan että olisin niellyt kiukkuni tai purkanut sen aggressiolla, kerroin miten reagoin kommenttiin ja mistä se johtui. Otin siis vastuun omista tunteistani, mutta kerroin myös, miten reagoin tässä tilanteessa. Kollegani pahoitteli sanojaan ja kertoi, ettei hänen tarkoituksensa ollut loukata.

Hänen ilmeistään ja eleistään pystyi näkemään, että hän oli pahoillaan. Puhuimme aiheesta vielä jälkeen päin ja kiitin häntä siitä, miten hän toimi, kun toin tunteeni esille. Tämä on haavoittuvuuden palkitsemista ja se auttaa tiimejä kasvamaan. Sen sijaan että suhteemme olisi rikkoutunut tai kärsinyt, se vahvistui.

Pehmeäksi Kovikseksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Meille kaikille tulee tilanteita, joissa huomamme toimivamme kuin Kova Pehmis. Se ei haittaa, koska meille tulee aina uusia mahdollisuuksia harjoitella pehmeää kovuuttamme.

Juho Nenonen.
Kirjoittaja on [Remote] Team Builderin perustaja ja yrittäjä.
Juho on myös ammattikoripalloilija, joka on pelannut Susijengissä ja toiminut vuosia Salon Vilppaan kapteenistossa. Hän on myös urheilujohtamisen tutkija ja viime vuosina syventynyt erityisesti psykologisen turvallisuuden tutkimukseen ja kehittämiseen. [Remote] Team Builder on valmennuskonsepti, jossa keskitytään psykologisen turvallisuuden kehittämiseen organisaatioissa. Lue lisää täältä tai ota yhteyttä.

Ps. Jos tuloksellisemman tiimityön ja psykologisen turvallisuuden kehittäminen kiinnostaa, niin tällä videolla esittelen lyhyesti A) miksi se on tärkeää ja B) miten sitä rakennetaan.

^[i] Psykiatrian professori Steve Peters puhuu kirjassaan The Chimp Paradox siitä, miten ihminen voi valita vaikeissa tunnelatautuneissa tilanteissa myös ”ihmisenä toimimisen”. Hän jakaa toiminnan kolmeen osaan (ihminen, simpanssi, tietokone). Simpanssi aktivoituu erityisesti uhkatilanteissa ja on äkkipikainen ja impulsiivinen. Saamalla ”simpanssin kontrolliin” voimme myös toimia rationaalisemmin.

^[ii] Organisaatiotieteiden uranuurtaja Edgar Schein kuvaa kirjassaan Humble Enquiry Pehmeän Koviksen tärkeintä ominaisuutta: nöyrää tiedustelua, jossa ihminen osoittaa todellista kiinnostusta toista ihmistä kohtaan, mikä johtaa ymmärryksen syventymiseen ja on hyvän johtamisen ytimessä.

^[iii] Myönnetään, tämä on loukkaus sikoja kohtaan, koska todellisuudessa siat eivät piehtaroi paskassa, vaan ovat todellisuudessa todella siistejä eläimiä. Kuten ruokaviraston sivuilla todetaan ”Sika on hyvin siisti eläin. Se ei sotke omia lepo- ja aktiivisuusalueitaan ilman syytä. Sika valitsee lepopaikakseen mielellään kuivan, lämpimän, vedottoman ja suojaisan paikan. Ulostusalueeksi sen sijaan valikoituu kostea, hämärä ja rauhallinen karsina-alue.”

^[iv] Meidän tulee aina myös tunnistaa oma roolimme Kovien Pehmisten luomisessa: ajattelemalla pahaa toisesta nostamme todennäköisyyttä, että näemme hänessä pahaa. Aiheesta lisää tässä kirjoituksessa. On olemassa sanonta, että ”sikojen kanssa ei kannata alkaa painimaan, koska siinä tulee itse paskaiseksi ja siat tykkäävät siitä”. Tämä vertaus sopii hyvin ihmisiin, joita kutsutaan myös ”konfliktitehtailijoiksi”, mutta sikoihin se ei todellisuudessa sovi.

^[v] Amy Edmondsonin uusi kirja The Right Kind of Wrong on mainio katsaus siihen, miten fiksujen riskien (ja sitä kautta fiksujen virheiden) rooli on todella suuri silloin, kun halutaan tehdä jotakin uutta!