Miten psykologinen turvallisuus vaikuttaa työmotivaatioon?
Voiko työyhteisössä psykologinen turvallisuus olla korkealla tasolla, mutta heikko motivaatio tuloksen tekemiseen? Tai toisinpäin: mitä jos töitä tehdään kovalla tahdilla, mutta kenelläkään ei ole kivaa? Kysyimme psykologisen valmennuksen asiantuntijalta!
Miten psykologinen turvallisuus vaikuttaa motivaatioon? Tähän otsikon kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta – vaikka kysyisi ihan emeritusprofessorilta.
Psykologisen valmennuksen asiantuntija, liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti ja emeritusprofessori Jarmo Liukkonen nostaa nimittäin esiin kolme tekijää, jotka nivoutuvat vahvasti toisiinsa: psykologinen turvallisuus, motivaatio sekä ryhmän sisäinen kiinteys eli koheesio.
”Nämä vaikuttavat huomattavasti toisiinsa, mutta menevät myös päällekkäin ja lomittain. Ollaan koko ajan saman sateenvarjon alla”, Liukkonen sanoo ja antaa esimerkin:
”Jos tarkastellaan mittareita ja kyselyitä, joilla psykologisen turvallisuuden, motivaation tai koheesion tasoja mitataan, havaitaan paljon yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi työkavereiden arvostuksesta, työnantajan reiluudesta ja yhteishengestä kysytään kaikkien kohdalla, vaikkakin hieman eri tavoilla”, sanoo Liukkonen, joka on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja muun muassa mielen taitojen harjoittamisesta sekä sisäisestä motivaatiosta.
Tämähän ei kuitenkaan ole mitenkään negatiivinen tai tekijöiden merkitystä vähentävä asia – jopa päinvastoin.
”Tekijöiden välinen korrelaatio on vahva. Useimmiten korkea psykologinen turvallisuus tarkoittaa myös vahvaa koheesiota ja korkeaa motivaatiota. Jos yhtä tekijää lähdetään kehittämään, myös muut vahvistuvat”, sanoo Liukkonen, joka on ollut mukana kehittämässä myös [Remote] Team Builder -valmennusta ja mittareita.
Jarmo Liukkonen
Psykologisen valmennuksen asiantuntija, liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti ja emeritusprofessori
Kyvykkyyden tunne lisää motivaatiota
Tyypillisesti siis työyhteisössä, jossa psykologisen turvallisuuden taso on korkea ja jokainen voi olla oma itsensä, myös työmotivaatio ja halu tavoitteiden saavuttamiseen on korkea. Tämä on toki luonnollistakin: hyvässä ilmapiirissä hyvällä porukalla töiden tekeminen sujuu. Motivaation kannalta on merkittävää, että psykologisesti turvallisessa ympäristössä uskaltaa pyytää apua ja sanoa oman mielipiteensä.
Mutta voiko olla toisinkin? Mitä jos psykologisen turvallisuuden taso on hyvä, mutta työt eivät oikein etene?
Jarmo Liukkosen mukaan tällaisessa tilanteessa työyhteisöstä on luultavasti muodostunut enemmänkin kaveriporukka: on niin kiva olla yhdessä, että tuloksen tekeminen jää sivuun.
Tällaisessa tilanteessa on tärkeä kehittää jokaisen työntekijän tunnetta omasta kyvykkyydestään, joka onkin yksi psykologisista perustarpeista ja hyvin olennainen sisäisen motivaation kannalta”, Liukkonen sanoo.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yksilöllisten tavoitteiden ja palkkiojärjestelmien kehittämistä sekä säännöllistä henkilökohtaista palautetta.
”Myös työtehtävien vaihtelu ja työkierto voivat toimia. Näinkin mahdollistetaan uusia henkilökohtaisia kyvykkyyden kokemuksia.”
Kun työntekijät tuntevat toisensa, työskentely yhteisen hyvän eteen lisääntyy
Entäpä, jos tilanne olisikin toisin päin: työntekijöillä on kyllä motivaatiota töiden ja tuloksen tekemiseen, mutta ihmiset eivät viihdy yhdessä ja ilmapiiri on jopa pelokas. Mitä tällöin tulisi tehdä?
”Tällöin työntekijöiden välille voi olla syntynyt kova kilpailu, jolloin jokainen haluaa pärjätä nimenomaan yksilönä. Olennaista olisikin pyrkiä kehittämään ryhmätoimintaa ja asettaa tavoitteita, joiden eteen on välttämätöntä toimia yhdessä ja auttaa muita”, Liukkonen sanoo ja muistuttaa, että psykologisen turvallisuuden kannalta on myös olennaista, että työntekijät tuntevat toisensa.
”Jos kollegat tuntevat toisensa hyvin, keskinäinen auttamishalu ja työskentely yhteisten tavoitteiden eteen lisääntyy. Joukkuelajeissakin on huomattu, että mitä paremmin pelaajat tuntevat toisensa, sitä järkevämmin he syöttelevät pelitilanteissa.”
Psykologisen turvallisuuden ja motivaation välillä Jarmo Liukkonen näkee hienoista eroa siinä, kuka näihin voi vaikuttaa ja missä määrin. Hänen mielestään psykologisen turvallisuuden suhteen organisaation johdolla on merkittävämpi rooli. Sisäisen motivaation kulmakiviin – kyvykkyyden, yhteenkuuluvuuden ja omaehtoisuuden kokemuksiin – yksilö itse voi vaikuttaa enemmän.
”Psykologinen turvallisuus on tavallaan mahdollistaja: Kun organisaatiossa kiinnitetään huomiota psykologiseen turvallisuuteen ja onnistutaan luomaan rento, luottamuksellinen ja toimiva ympäristö, mahdollistetaan myös ryhmän yhtenäisyyden ja sisäisen työmotivaation kehittyminen.”
Miten psykologista turvallisuutta voi kehittää käytännön arjessa? – Lue 5 vinkkiämme!
Minkälainen teillä on työmotivaatio ja psykologisen turvallisuuden tila? Ota yhteyttä, niin selvitetään!
