Miksi fiksut ihmiset ovat hiljaa? – Psykologinen turvallisuus vaatii panostusta etenkin etä- ja hybridityössä
Etä- ja hybridityössä työntekijät jäävät helposti vain ”puhuviksi päiksi” ellei kiinnitetä erityistä huomiota siihen, että työntekijät tutustuvat toisiinsa. Tyhjänpäiväinen jauhaminen on psykologisen turvallisuuden kannalta tärkeä osa työelämää, ja sille pitää luoda tarpeeksi mahdollisuuksia.
Mitä sitä kiertelemään: etä- ja hybridityön räjähdysmäinen kasvu on johtanut siihen, että meillä on yhä enemmän tuntemattomia työkavereita. Siis ihmisiä, joiden kanssa teemme päivittäin tai viikoittain töitä, mutta joista emme välttämättä tiedä kuin nimen ja tittelin.
Etä- ja hybridityön lisääntyminen ei missään nimessä ole vain huono asia – mutta sen seurauksena moni kokee myös yksinäisyyttä, turhautumista ja etääntymistä työyhteisöstään.
Erityisesti Yhdysvalloissa on puhuttu The Great Resignation -ilmiöstä eli suuresta irtisanoutumisen aallosta. Vaikka lopettamispäätös on useiden asioiden summa, virtuaalinen etäisyys on ollut yksi keskeinen tekijä (https://hbr.org/2015/04/the-subtle-ways-our-screens-are-pushing-us-apart).
Lyhyesti avattuna virtuaalisen etäisyys on kokemus emotionaalisesta ja psykologisesta etäisyydestä, joka syntyy ja kasvaa, kun viestimme koneiden välityksellä.
Psykologinen turvallisuus tarvitsee tyhjänpäiväistä jauhamista
Mieti koko työskentelyhistoriasi parasta tiimiä. Mikä tekee juuri kyseisestä tiimistä parhaan? Onko se täydellinen suorittaminen, virheettömyys tekemisessä, tiimin diversiteetti, valtava ammatillinen osaaminen tai ehkä erityisen hyvä kommunikaatio?
Joku tai useampi edellisistä voi osua kohdilleen, mutta se tuskin selittää kaikkea. Tiedostit sitä tai et, mitä luultavimmin sinunkin unelmatiimissäsi tyhjänpäiväinen jauhaminen on ollut avainroolissa.
Mitä on tyhjänpäiväinen jauhaminen? Se on kaikkea sitä, mitä tapahtuu satunnaisissa kohtaamisissa kahviautomaatilla, kokousten välillä, lounailla, harrastaessa, yhteisissä illanvietoissa… Ehkäpä voisi käyttää ihan vain termiä tutustuminen. Luultavasti tunsit unelmatiimisi jäsenet paremmin kuin muut tiimisi. Se ei ole sattumaa.
Tuttuihin ihmisiin on helpompi luottaa. Tämä liittyy sekä ammatilliseen luottamukseen (luotat että X:llä on riittävät taidot tehtävän hoitamiseen) että emotionaaliseenkin luottamukseen (luotat, että Y tekee noin, koska hän haluaa hyvää).
Kun tunnet työkaverisi, ymmärrät paremmin heidän tapaansa viestiä, pystyt ruokkimaan heidän osaamistaan ja tukemaan heitä. Ymmärrät paremmin heidän motiivejaan ja sitä, miksi he toimivat tai puhuvat tietyllä tavalla. Jos tiimisi on täynnä muukalaisia, olet varautuneempi ja pidättyväisempi; harva on omimmillaan ventovieraiden keskellä. Luottamus syntyy – tai jää syntymättä – yhteisen tekemisen ja kokemusten kautta.
Ja nyt ollaan psykologisen turvallisuuden ytimessä: jos ryhmän jäsenet kokevat, että heidän tekemisiään ja ajatuksiaan arvostetaan, myös luottamus voi kehittyä. Ja toisinpäin: on vaikea olla oma itsensä, sanoa sanottavansa tai heittäytyä luovaksi ryhmässä, jossa joutuu pelkäämään sosiaalisesti negatiivisia seurauksia, kuten naurunalaiseksi joutumista, vähättelyä tai haukkumista. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että fiksut ihmiset päättävät olla hiljaa.
Miten psykologinen turvallisuus (tai sen puute) näkyy työyhteisössä? Lue täältä!
Miten kehittää psykologista turvallisuutta etä- ja hybriditiimeissä?
No mutta, palataanpa etä- ja hybridityöhön.
Ei ole mikään uutinen, että etä- ja hybridityössä tyhjänjauhamiselle eli epävirallisissa kohtaamisisissa tapahtuvalle tutustumiselle ei useinkaan ole aikaa tai mahdollisuutta – ellei siihen kiinnitetä erityistä huomiota.
Pitääkö työpaikoilla alkaa siis järjestää jatkuvasti virkistys- ja tiimipäiviä? Ei jatkuvasti, mutta niillekin on ehdottomasti paikkansa. Psykologisen turvallisuuden kehittäminen etä- ja hybriditiimeissä vaatii aikaa ja yhteisiä tekoja, mutta ohjelmatoimistoksi teidän ei tarvitse alkaa.
Yksittäisiä virkistys- ja ryhmäytymispäiviä olennaisempaa itse asiassa on, että psykologinen turvallisuus ja sen kehittäminen on jatkuvasti mielessä – tai ainakin taka-ajatuksissa. Ei siis panosteta vain pariin massiiviseen tyhy-päivään vaan kiinnitetään huomiota siihen, että työntekijät tutustuvat toisiinsa ihan arkisen tekemisen keskellä – erityisesti etä- ja hybridityössä.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Antakaa juttujen rönsyillä. Kuulumisten vaihto ja vapaa-ajan tarinoiden kertominen ei aina suinkaan ole palaveriajan haaskausta – päinvastoin. Katselkaa siis ihmeessä hieman lomakuvia tai ihastelkaa uutta koiranpentua tai keittiöremontin valmistumista etäpalaverin lomassa.
- Kysykää kaikkien mielipiteitä. Luopukaa ”onko kenelläkään kysyttävää” -lauseesta ja pyytäkää sen sijaan jokaiselta palaverin osallistujalta joku kommentti. Se voi olla kysymys, palaute, uusi ajatus – tai vaikka sitten aiheen vierestä oleva kertomus. Tärkeää, että kynnys mikrofonin avaamiseen ja omien ajatusten ilmaisemiseen ei kasva korkeaksi.
- Kannustakaa rentouteen. Moni on varmasti jo tottunutkin, että joku saattaa osallistua etäpalaveriin mökkilaiturilta tai auton ratista. Voi olla, että etäpalaverin taustalla juoksentelee lapsia ja työasukin on vaihtunut rentoon kotiasuun. Tämä kaikki on täysin ok – ja edistää työntekijöiden tutustumista toisiinsa. Mikäli tiimi ei tapaa toisiaan kuin etänä, palaverin tausta sumennettuna ja kauluspaita päällä, ihmiset todellakin jäävät vain ”puhuviksi päiksi” (jos siis on edes sitä puhetta!). Etä- ja hybridityön etuihin kuuluu se, että työ lomittuu osaksi muuta arkea – ja tämä taas parhaimmillaan edistää sekä työntekijöiden hyvinvointia, work-life-balancea että psykologisen turvallisuuden tilaa.
Muista katsoa myös 5- vinkkiä psykologisen turvallisuuden kehittämiseen työpaikalla. Nämä vinkit toimivat erinomaisesti myös etä-ja hybriditiimeissä!
Jos kaipaat apuja psykologisen turvallisuuden kehittämiseen, autamme mielellämme. Palvelumme sisältöön pääset tutustumaan täällä.