Siirry sisältöön
Remote Team Builder

Miksi ei kannata kysyä, kenen syytä tämä oli? – Paikallisen rationaalisuuden arvo

Toisten tekemiä valintoja ja päätöksiä ei aina ole helppo ymmärtää – mutta ymmärrämme niitä huomattavasti paremmin, jos pysähdymme miettimään valintoihin vaikuttaneita tekijöitä ja tilanteita.

Mitä tehdään, kun pelikaani oikeasti lentää turbiiniin?

Tämä oli kysymys, johon lentokapteeni Chesley ”Sully” Sullenbergerin piti keksiä vastaus 19.1.2009, kun lintuparvi tuhosi Airbus A320 -koneen moottorit nousukiidon aikana. Sullyn tuli tehdä seuraavien sekuntien aikana päätöksiä, jotka epäonnistuessaan johtaisivat valtavaan onnettomuuteen.

Tarina päättyi onnellisesti: Sully laskeutui koneellaan Hudson-jokeen ja kaikki 155 matkustajaa selvisivät hengissä. Mutta viranomaiset eivät olleet tyytyväisiä. Kuten organisaatioissa on tapana, onnettomuudelle tuli löytää syyllinen ja Sully löysi itsensä syytetyn penkiltä[i].

Syyttäjät väittivät, että Sully olisi ehtinyt kääntää koneen takaisin ja laskeutua turvallisesti lentokentälle. He osoittivat tämän skenaarion todeksi useiden testilentäjien avulla lentosimulaattorissa: ”Katso, jos olisit kääntynyt heti lintuihin törmäämisen jälkeen takaisin kentälle, olisit ehtinyt laskeutua turvallisesti”.

Mutta tämä ei ollut koko totuus.

Näemmekö koko totuuden?

Kun mietin omia epäonnistumisiani, pystyn selittämään tekemäni valinnat. Ulkopuolisen voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa ymmärtää toimintaani ilman, että hän ymmärtää kontekstia, jossa valinnat tapahtuvat. Samalla tavalla muiden valinnat näyttäytyvät itselleni usein järjenvastaisilta. Mutta näemmekö koko totuuden, kun tarkastelemme ulkopuolelta muiden toimintaa?

Kognitiivinen empatia edesauttaa muiden tekemien valintojen ymmärrystä, mutta on olemassa myös toinen prosessi, jonka avulla ihmisten toimintaa voidaan ymmärtää paremmin.

Paikallinen rationaalisuus [eng. local rationality] pyrkii selittämään ihmisten käytöstä huomioiden kaikki asiat, jotka vaikuttavat olennaisesti ihmisen päätöksentekoon tietyllä hetkellä. Ihmisen käytös, joka vaikuttaa järjenvastaiselta onkin selitettävissä, kun toimintaa tarkastellaan tavoitteiden, olemassa olevan tiedon ja kontekstin kautta.

Paikallisen rationaalisuuden määritelmä kuuluu seuraavasti:

“People do reasonable things given their goals, knowledge, understanding of the situation and focus of attention at a particular moment” [ii].

Ihmiset siis tekevät ymmärrettäviä asioita, kun huomioidaan heidän tavoitteensa, tietonsa, tilanne ja huomion kohde tietyllä hetkellä.

Ihmisen käytös on aina sidoksissa aikaan ja paikkaan, ja käytökseemme vaikuttavat aiemmat kokemukset sekä kannustimet. Ihminen on pohjimmiltaan myös ennustuskone: arvioimme jatkuvasti toimintamme seurauksia[iii].

Paikallinen rationaalisuus on työkalu, jonka avulla ihmisten päätöksentekoa voidaan tarkastella siten, että ymmärrämme kokonaisuutta paremmin.

Miksi nuorille ei anneta vastuuta?

Milloin työntekijälle tulee antaa lisää vastuuta?

Työelämässä tämä aiheuttaa keskustelua, mutta on selvää, että myös nuoret työtekijät voivat nousta nopeasti vastuullisiin tehtäviin.

Suomessa oli muutama vuosi sitten maailman nuorin istuva pääministeri. Ihmiset antavat henkensä nuorten lääkärien ja lentäjien käsiin. Urheilussa on kuitenkin mielenkiintoinen ilmiö: valmentajat peluuttavat hyvin harvoin nuoria pelaajia, elleivät he ole todellisia lahjakkuuksia. Valmentajia usein kritisoidaan siitä, että he ”eivät halua kehittää nuoria”. Onko asia näin yksinkertainen?

Tarkastellaan asiaa paikallisen rationaalisuuden periaatteen avulla ottaen huomioon tilanne kokonaisuudessaan. Mitkä ovat tässä tilanteessa valmentajan tavoitteet, kannustimet, ymmärrys ja huomion kohde tapahtuma hetkellä?

Tavoitteet ja kannustimet

Mikä on ammattiurheilujoukkueen tavoite? Voittaa peli vai kehittää nuoria pelaajia? Kun tarkastellaan ammattiurheilua, lähtökohtaisesti tavoitteena on voittaa mahdollisimman monta peliä.

Toinen asia, joka linkittyy tavoitteisiin, ovat kannustimet. Valmentajat (kuten myös pelaajat) palvelevat usein lyhyillä yhden tai kahden kauden määräaikaisilla työsopimuksilla. Seuraavan kauden työsopimus on kiinni edellisen kauden menestyksestä.

Kaikki, jotka seuraavat urheilua tietävät, että ”täydestä luottamuksesta” potkuihin on hyvin lyhyt matka. Valmentajalla on siis hyvin suuret kannustimet voittaa peli ja painottaa näin lyhyen aikavälin tavoitetta, koska se palvelee häntä ja joukkuetta niiden tavoitteiden ja kannustinten näkökulmasta, joita organisaatiossa arvostetaan.

Tieto ja ymmärrys tilanteesta

Mikä tieto ja tilanteen ymmärrys valmentajalla on pelaajista ja pelitilanteesta? Jokainen valmentaja tietää, että oppiminen sisältää aina epäonnistumisen riskin. Epäonnistuminen on oikeastaan erottamaton osa oppimista, joten nuorten pelaajien kohdalla virhemarginaali on yleensä suurempi kuin kokeneilla.

Valmentaja tietää, että on todennäköisempää voittaa, kun kentällä on pelaaja, johon voi luottaa paineen alla. Juuri tämän takia nuoret pelaajat saavat näytönpaikan, kun peli on menetetty tai voitettu. Painetilanteessa nuoria harvoin laitetaan kentälle.

Huomion kohde tapahtumahetkellä

Legendaarinen jenkkifutisvalmentaja Vince Lombardi on kiteyttänyt urheilun ytimen yhteen lauseeseen:

Winning is not everything. It is the only thing.

Tämä on oikeastaan ainoa asia, joka urheilusta tarvitsee ymmärtää, ymmärtääkseen huomion kohdetta tapahtumahetkellä. Valmentajalla on kaikki kannustimet, tieto ja ymmärrys, jotka ohjaavat häntä miettimään, miten tämä peli voitetaan.

Kun kokonaisuutta tarkastellaan paikallisen rationaalisuuden linssin läpi, huomataan etteivät valmentajat jätä nuoria penkille pahuuttaan. Nuorien on vaikea murtautua pelaavaan kokoonpanoon koska ympäristö ja kannustimet ohjaavat valmentajan toimintaa.

Mikä arvo on tilanteen ymmärtämisellä?

Sen sijaan, että etsimme vikaa ihmisistä, voimme etsiä ratkaisuita tilanteen, rakenteiden ja kannustinten muokkaamisen kautta. Valmentaja peluuttaa paljon todennäköisemmin nuoria, mikäli hän tietää, että hänen työpaikkansa on taattu useammaksi kaudeksi ja että nuori pelaa joukkueessa vielä seuraavallakin kaudella.

Paikallisen rationaalisuuden arvo piilee siinä, että sen avulla pysymme näkemään asiat totuudenmukaisemmin, mikä johtaa parempaan päätöksentekoon ja tilanteen analysointiin, varsinkin tapahtuman jälkeen.

Kun katsomme tapahtumia jälkikäteen, meillä on aikaa analysoida ja miettiä, mitä olisi pitänyt tehdä ja miten olisi kannattanut toimia.Katsomalla tilanteita tästä näkökulmasta – rauhassa analysoiden, ilman paineita – saatamme ajatella, että asianosaisten käytös oli järjetöntä tai vähintäänkin typerää.

Mutta paikallinen rationaalisuus auttaa ymmärtämään kokonaisuutta paremmin ja mahdollistaa myös tehokkaampien muutosten tekemisen. Mitä syvällisempi ymmärrys meillä on sitä tehokkaammin pystymme vaikuttamaan lopputulokseen.

Ymmärrämmekö, mistä vaikeudet johtuvat?

On hyvin harvinaista, että työntekijät tekevät tahallaan virheitä ja yrittävät saada pahaa aikaan. Sen sijaan on hyvin yleistä, että ihmiset tekevät huonoja valintoja, koska heillä on kiire, he ovat stressaantuneita, he eivät saa tai pyydä apua, he eivät uskalla myöntää virheitä tai heillä ei ole tarpeeksi koulutusta.

Kaikki nämä syyt yhdistettynä nykytyön kompleksisuuteen, keskinäisriippuvuuteen ja nopeatempoisuuteen luovat sellaisen sopan, jossa yhä useampi on suurissa vaikeuksissa – suoraan sanottuna: aivan kusessa ja burn outin partaalle, ellei jo tuon partaan yli. Kummasta on enemmän apua: siitä, että etsimme syyllisiä väärin perustein vai siitä, että pyrimme ymmärtämään, mistä vaikeudet johtuvat?

Palataan vielä Sullyyn ja siihen, mikä koko totuus oli. Oli nimittäin totta, että testilentäjät pääsivät takaisin kentälle, kun he kääntyivät heti takaisin lintuihin törmäämisen jälkeen. Mutta kun tilannetta muokattiin todenmukaisemmaksi ja simulaatioon lisättiin 35 sekunnin viive, jonka aikana testilentäjien tuli kartoittaa olemassa olevat vaihtoehdot, kukaan heistä ei enää ehtinyt takaisin[iv].

Jos Sully olisi yrittänyt kääntää koneen takaisin, he olisivat todennäköisesti kuolleet.

On hyödyllisempää kysyä, mistä tämä johtui kuin kenen syytä tämä oli. Ainakin jos haluamme tehdä tulevaisuudessa parempia päätöksiä.

Kirjoittaja on [Remote] Team Builderin perustaja ja yrittäjä Juho Nenonen.

Juho on myös ammattikoripalloilija, joka on pelannut Susijengissä ja toiminut vuosia Salon Vilppaan kapteenistossa. Hän on myös urheilujohtamisen tutkija ja viime vuosina syventynyt erityisesti psykologisen turvallisuuden tutkimukseen ja kehittämiseen. [Remote] Team Builder on valmennuskonsepti, jossa keskitytään psykologisen turvallisuuden kehittämiseen organisaatioissa. Lue lisää täältä tai ota yhteyttä tästä.


[i] Tapahtumista on tehty elokuva Sully, Tom Hanks esittää Chesley Sullenbergeria. Iso suositus, todella viihdyttävä ja opettavainen leffa!

[ii] Jos haluat tutustua tarkemmin paikalliseen rationaalisuuteen, niin suosittelen Tom Geragthyn blogia, jossa aiheeseen syvennytään vielä syvemmin. Tom on suuresti arvostamani kollega ja hänen uutiskirje on yksi niistä, joita luen todella aktiivisesti.

[iii] Evoluutiomme on kuitenkin johtanut siihen, että painotamme usein ennen kaikkea toiminnan välittömiä seurauksia. Ihmiset niin sanotusti ”diskonttaavat tulevaisuutta” [eng. discounting the future]. Evoluutio on luultavasti ohjannut meitä toimimaan näin, koska hengissä selviäminen ja välittömän uhkan välttäminen on ollut kaikista tärkein kannustin. Tämän takia me usein teemme valintoja, jotka tuntuvat hetkessä hyviltä, mutta johtavat pitkällä aikavälillä huonoon lopputulemaan (esim. alkoholin juominen, tupakointi, liikunnan laiminlyöminen, herkuttelu jne.)

[iv] Tässä on linkki, josta voit katsoa tuon kohtauksen elokuvasta: mitä tapahtuu, kun tilanteesta tehdään todenmukainen ja sitä tarkastellaan paikallisen rationaalisuuden linssin läpi. Tämä kestää vain kolme minuuttia, kannattaa katsoa!

Liity sisäpiiriin tilaamalla uutiskirje!

Tilaa uusimmat uutiset ja tiedotteet suoraan sähköpostiisti. Emme lähetä sinulle koskaan roskapostia.