Jopa ihmishenkiä säästyisi, jos työpaikoilla uskallettaisiin puhua – Heikko psykologinen turvallisuus voi koitua kohtaloksi

Vaikeneminen ei ole kultaa, etenkään työpaikalla. Psykologisen turvallisuuden puute voi johtaa siihen, etteivät työntekijät uskalla puhua avoimesti havaitsemistaan ongelmista. Tällä voi olla jopa kohtalokkaita seurauksia.

Iso osa ihmisistä ei uskalla avata suutaan työpaikalla – edes silloin, kun oma tai sivullisten henki olisi vaarassa. Tämä voi olla kova väite, mutta siitä on useita surullisia esimerkkejä:

• 27.3.1977. Kaksi Boeing 747 -jumbojettiä törmäsi kiitoradalla. 583 ihmistä kuoli ja 61 loukkaantui siviili-ilmailun historian tuhoisimmassa onnettomuudessa. Turma olisi luultavasti ollut estettävissä, jos edes toinen kahdesta apulentäjästä olisi uskaltanut kertoa potentiaalisesta vaaratilanteesta lennon kapteenille.
• 25.1.1990. Aviancan lento 052 oli matkalla New Yorkiin. Lento oli yli neljä tuntia myöhässä. Lentäjät epäröivät ilmoittaa polttoainehuolistaan lennonjohtoon, mikä johti traagiseen onnettomuuteen, jossa kuoli 73 ihmistä.
• 1.6.2009. Air Francen lento 447 syöksyi Atlantin valtamereen tappaen kaikki 228 matkustajaa. Huono kommunikaatio lentomiehistön kesken kriittisinä hetkinä oli merkittävä tekijä onnettomuudessa.

Kun tapauksia on tutkittu, on huomattu, että lähes kaikissa tapauksissa turma olisi luultavasti ollut estettävissä paremmalla kommunikaatiolla [i]. Yksi suurimmista syistä heikkoon kommunikaatioon, keskustelun puutteeseen ja ongelmista vaikenemiseen on pelko. Työntekijä ei avaa suutaan, jos hän pelkää, että puhumisella voi olla negatiivisia seurauksia. Jos moni ei avaa suutaan edes silloin kun hänen oma henkensä on vaarassa, niin mitä luulet: miten usein työpaikalla vaietaan silloin, kun kyseessä on pienempi asia?

Vaikeneminen ei ole kultaa – vaan voi johtaa vakaviin seurauksiin

Ilmailun tragediat toimivat ääriesimerkkeinä tuhoisista seurauksista, miten voi käydä, kun psykologinen turvallisuus on vaarantunut. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset uskaltavat nostaa esille ongelmia, haasteita ja ideoita ilman pelkoa negatiivisista seurauksista.

Vakavia esimerkkejä ongelmista on myös muilta toimialoilta:

• Fordin insinöörit ja kokoonpanolinjan työntekijät tiesivät Ford Pinton suunnitteluvirheestä, joka teki polttoainesäiliöstä alttiin räjähdyksille peräänajotilanteissa. Sisäiset muistiot paljastivat myöhemmin, että työntekijät eivät uskaltaneet ilmoittaa tästä kriittisestä turvallisuusongelmasta. Tämä johti kohtalokkaisiin onnettomuuksiin, kun 27 ihmistä kuoli mm. palamalla autoihin kolareissa.[ii]
  
• Myös Volkswagenin päästöhuijaus on esimerkki matalan psykologisen turvallisuuden seurauksista: insinöörit eivät uskaltaneet raportoida päästötavoitteiden mahdottomuudesta johdolle, mikä osaltaan johti siihen, että he kehittivät mittauslaitteita huijaavan mekanismin. Volkswagenin sisäisissä tutkimuksissa paljastui pelolla johtamisen kulttuuri, joka juonsi juurensa vuosikymmenten päähän.
• Mid Staffordshire NHS Foundation Trust -skandaali oli niin ikään suora seuraus alhaisesta psykologisesta turvallisuudesta: sairaanhoitajat ja nuoret lääkärit eivät uskaltaneet nostaa esiin huoliaan riittämättömästä henkilökunnasta ja huonosta potilashoidosta, mikä johti 400–1200 ylimääräiseen kuolemaan vuosina 2005–08. [iii]

• Vuoden 2018 Facebookin tietomurto toimii varoittavana esimerkkinä IT-alalta: turvallisuusaukkoja huomanneet insinöörit olivat lannistuneita ongelmista raportoimiseen ja pelkäsivät seurauksia. Tämä vaikutti tietomurtoon, joka kosketti miljoonia käyttäjiä ja vahingoitti yrityksen mainetta.
• Kaikki me tiedämme Nokian, joka oli matkapuhelinmarkkinoiden kruunaamaton kuningas, mutta putosi valtaistuimeltaan uskomattomalla vauhdilla. Kun organisaatiokulttuuria ja syöksylaskua on tutkittu, on selvinnyt, että Nokialla vallitsi pelon ilmapiiri, joka esti tiedonkulun alhaalta ylös. Varsinkin keskijohto oli haluton raportoimaan ongelmia peläten seurauksia huonojen uutisten esiintuomisesta.[iv]

Psykologinen turvallisuus näkyy päivittäisessä arjessa

Onneksi läheskään aina heikko psykologinen turvallisuus ei johda ihmishenkien menetykseen, eikä edes yrityksen romahdukseen tai maineen tuhoutumiseen. Mutta puhumattomuuden kulttuurilla on aina seurauksia, jotka näkyvät ja vaikuttavat yritysten ja organisaatioiden arjessa päivittäin.

Accenture, yksi maailman johtavista konsulttitaloista, vertaili matalan ja korkean psykologisen turvallisuuden taloudellisista vaikutuksista tiimin tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Raportin tulokset ovat vaikuttavaa luettavaa. Yrityksissä joissa psykologinen turvallisuus koettiin vahvaksi, oli:

• 27 % matalampi henkilöstön vaihtuvuus
• 76 % korkeampi työhön sitoutuminen
• 50 % korkeampi tuottavuus
• 74 % matalammat stressitasot
• 29 % korkeampi tyytyväisyys
• 57 % todennäköisempää, että työntekijät tekevät yhteistyötä
• 67 % todennäköisempää, että työntekijät hyödyntävät opetettuja taitoja töissä

Psykologinen turvallisuus vaikuttaa siis todella merkittävästi siihen, miten työntekijät toimivat työyhteisön jäseninä päivittäin: miten he jakavat ajatuksiaan, ideoivat uutta, opastavat työkavereitaan – ja miten he uskaltavat tuoda esiin ongelmia ja haasteita.

Täältä voit lukea lisää siitä, miten.heikko psykologinen turvallisuus näkyy päivittäisessä arjessa.

Kuten tässä jutussa olevat esimerkit kertovat, matalan psykologisen turvallisuuden seuraukset voivat olla katastrofaaliset, mutta ne voivat näyttäytyä myös paljon hienovaraisemmin. Yksinkertaistaen: mikäli psykologisen turvallisuuden tila on heikko, organisaatio käy koko ajan tyhjäkäynnillä – ja samalla se sahaa koko ajan omaa oksaansa, joka voi koska tahansa napsahtaa poikki kohtalokkain seurauksin.

Mitäs tälle sitten tehtäisiin? Miten voidaan varmistaa, että työntekijät uskaltavat avata suunsa ja kertoa myös mahdollisista ongelmista? Lue täältä, miten voit kehittää psykologista turvallisuutta työpaikalla.

Eikö teidän työpaikallanne aina avata suuta, kun olisi syytä? Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan!  

Lähteet:

[i] Confronting Mistakes: Lessons from the Aviation Industry when Dealing with Error 2013th Edition Laajemmin aiheesta kannattaa katsoa Tom Geraghtyn mahtava kirjotus aiheesta: https://psychsafety.co.uk/psychological-safety-aviation/

[ii] https://www.reifflawfirm.com/fords-fiery-pintos-lead-injuries-deaths-lawsuits/

[iii] https://en.wikipedia.org/wiki/Stafford_Hospital_scandal

[iv] Tutkimusta aiheesta ovat tehneet useammat tahot, mutta mm. tässä tukimuksessa syvennytään aiheeseen: Distributed Attention and Shared Emotions in the Innovation Process: How Nokia Lost the Smartphone Battle Timo O. Vuori and Quy N. HuyView all authors and affiliations